Viikko on jo vierähtänyt siitä kun puutarhamessut oli Turussa. Mulla on aina kova taisteluasenne, kun lähden näille messuille. Tarvitaan todellakin avointa mieltä ja hyvää kuntoa että jaksaa koko reissun. Kaveriksenikin valitsin todellisen messurouvan, Kirsin (Hansu tuli myöhemmin). Siinä ihminen, joka käy messut läpi koko rahan edestä.

Helsingissä ollaan yleensä koko päivä ja Turussakin saatiin taas kulumaan ainakin 5 tuntia. Niin, jotkut käy hätäisesti puolessa tunnissa kaiken läpi. Ja sitten haukutaan olan takaa, että olipa huonot messut. Täytyy, mielestäni, nähdä vähän vaivaa, että saa jotain irtikin. Ja messupäivän yksi osuus on shoppailu, tottakai. No, meillä on tietysti enemmän saatavaa juuri puutarhamessuista, kun ollaan alalla. Ja nyt myös minä olen pihallinen henkilö, niin oli vielä enemmän mietittävää.

Turun puutarhamessut järjestetään vuorovuosina Helsingin vastaavien kanssa. Tosin nyt taisi myös löytyä kilpailevia messuja. Nämä Turussa järjetettävät messut ovat ikävä kyllä vain varjo Helsingin messuihin verrattuna. Tiedän, että siellä on hirmumäärä vapaaehtoisia tekemässä yleiskoristeluja ym., Mutta aika moni iso puutarha-alan edustaja loistaa aina poissaolollaan. Se on aika harmillista.

Mutta meillä oli mukavaa ja tuli taas vuoden jälkeen höpöteltyä kaikkea. Tapasin Kirsin pojankin, joka vielä viime vuonna oli masuasteella. Ostoksiakin tuli sitten tehtyä.  Mennessä jo oli tarkoitus se hyvä harava ostaa. Meillä kun oli vain niitä painavia rautaharavia. Sitten löysin aivan ihanan Maarit Ailion julistetaulun Aaron huoneeseen (juu, otan kuvan) ja puupionin ostin. Pioni on muuten semmoisesta paikasta, missä kerran olen käynytkin ja siksi suosittelen kaikille puutarhaihmisille käymään siellä Taivassalossa.

Loppuun täytyy todeta, että aika on tosiaan kortilla tällä hetkellä ja blogiin kirjottamiseen ei tahdo löytyä, arkisin varsinkaan, hetkeä. En ota tästä paineita vaan muut asiat tulee ensin ja sitten vasta tietokoneella istuskelu. Mutta aina kun inspis ja aika antavat myöten tänne tupsahdan ja varmaan viime viikostakin kertoilen vielä viikonloppuna. Mutta nyt pitää päästä pihalle, kun aurinkokin vihdoin paistaa.