Loppiainen ja isi täyttää vuosia. Ensi vuonna onkin isommat bileet tiedossa. Tietenkin sankari itse on sitä mieltä, että ei häntä tarvitse muistaa. Unelmoikoon vaan. Kyllä se kumminkin bileet tahtoo. Harvoin mitään meilläkään järjestetään, niin sitten olisi ainakin syytä.

Meillä ei ole pariin päivään tapahtunut mitään ihmeellistä. Lähinnä ollaan oltu ja ihmetelty maailman menoa. Aarolle teki tosi hyvää taas päästä leikkimään Nicon kanssa. Hän viihtyy loistavasti itsekseen leikkien ja puuhaillen. Luvattomat tavarat pysyy paikallaan ja omat lelut kiinnostaa pikkasen paremmin kuin ennen. Parin kuukauden puolipäivähoito muuttui vuoden alusta kokopäivähoidoksi. Kaiken tämän remppatouhun keskellä puolipäivähoito ei ehkä ollut kaikkein paras ratkaisu. Normaalissa olosuhteissa se olisi ollut ihan hyvä. Voi olla, että myös tämä normaalipäiväjärjestykseen siirtyminen on rauhoittanut poitsua.

Leikkiä kuusen katveessa.

Remppa eteni siis viime viikolla siihen pisteeseen, että seinät on nyt tasoitettu melkein kokonaan ja kuivuvat tässä viikonlopun yli. Toivottavasti homma jatkuisi maanantaina. Laattoja pitää hankkia lisää seiniin, koska koko kylppäri joudutaan laatoittamaan. Ajateltiin niin, että hankitaan jotain vaaleampaa/valkoista lisäksi (mahdollisimman halpaa) ja tehdään tästä harmaasta jotain kuvioo siihen. Suunnittelemaan joudutaan vähän. Mutta mähän itseasiassa vähän tykkään semmoisesta. Eli mittailemaan ja ruutulehtiö esiin. Lattiahan olikin jo ihan ok, koska se tietty oli alunperinkin tarkoitus laatoittaa kokonaan.

Auto-episodi saatiin myös päätökseen. Torstaina illalla hylkäsin Punton tuonne jumalan hylkäämän ex-Flash-baarin pihaan, koska se sammahti ja virrat katosi tykkänään. Joni tuli sitten minut hakemaan ja perjantaina työpäivä meni Volvon kanssa törttöillessä. Koko huono tuurimme varmaan kääntyi siinä vaiheessa, kun kadotin, ja löysin Volvon avaimet. Vähän myöhemmin Joni soitti, että Fiatin akun asennuksessa oli ilmeisemmin käynyt erittäin nolo virhe. Torstaina pimeässä, kun oli asennellut akkua, oli unohtunut joku suojatulppa toiseen napaan. Siis kun kaverin akkua oli sinne asenneltu, niin "rakas" Puntoni oli hyrissyt tyytyväisyyttään. Pojat oli ihmeissään uutta akkua tutkineet ja meinanneet viedä takaisin kauppaan, kun kaveri oli *plop* irrottanut suojatulpan toisesta navasta. Ulps!

  Toisaalta mä oon tyytyväinen, että ei tullut sen pahempaa autoremppaa. Ei nyt just tarttis. Volvo on aika syöppö noin niin kuin työkäytössä. Ja maksaahan se auton korjauskin jonkun verran. Mulla on vaan ongelma, että antaakohan tuo pikku-Fiatti sen anteeksi, että hylkäsin sen sinne periferiaan. Tänään täytyneen käydä siellä vähän juttelemassa mukavia ja starttailemassa, ettei tule yllätyksiä sitten huomenaamuna viiden aikaan.

Meilläkin täällä etelässä siis on talvi. Lumeton kylläkin edelleen. Eilen mittari näytti siinä viiden miinusasteen kieppeillä, mutta tuuli oli niin kova, että varmaan vosi puhua jostain 20 miinusasteesta. Mutta me, kun ollaan kovia sissejä, lähdettiin ulos ja sama varmaan tapahtuu tänäänkin. Tulisi vaan pian kesä niin olisi taas lämmintä. Ei tarttis pakata itseään niin hirveästi.

  
EI ole paljoa lunta, ei.

Varmaan sitäkin saadaan sitten helmikuussa, kun ollaan siellä talossamme jo ja ihmeissämme muutenkin. Ja kolaamassa lunta. =)

Pari kuvaa vielä karvakorvien elämstä.

Hyvää syntymäpäivää, Husse!