... olihan se Ellun norjalainen poikaystävä mukavan oloinen heppu. Näyttivät ihan söpöiltä yhdessä. Puhuttiin lähinnä enklantia, koska kaikki ei tuota ruotsia tahdo vääntää. Joni oli ihan senatsakaisin. Mun oli kyllä ehkä pikkasen vaikee ymmärtää sitä norjaa. No mukava heppu siis kuitenkin. Ja suomeekin oli opetellut aika litaniat. Hyvä muisti. En kyl muistas noin paljoo. Toivottavasti nähdään vielä.

Aika jännää on myös se, miten vähän oikeastaan tietää Norjasta tai norjalaisista. Mietittiin tossa päivemmällä kaikenlaista norja-aiheista juttua ja tosi vähän tuli mitään mieleen. Lähinnä kaupunkeja, urheilua ja semmoista. Kyllä kouluajoilta on montaa asiaa unohtunut. Niin kun siellä päntättiin kaikenlaista.

Nyt kun tv on kunnossa, niin meille iski autokriisi. Fiatti ei vaan nyt uudella akulla oikein pelaa. Ehkä akku on tyhjä, ehkä jotain muuta on pielessä. Voihan merenneito sentään! Kohta kyllä hajoo pääkin näiden koneiden kanssa.

Koitetaanpa huumorilla, huumorilla...